Olin koko raskauden ajan ajatellut kroppaani ja sitä kuinka se muuttuisi. Kaikki paikat säilyi "kunnossa" ja olin tästä tietysti ikionnellinen! Jo synnytyslaitoksella sain kehuja ja kommentteja, tyyliin, "uskomatonta ettei sinussa näy melkein mitään jälkiä synnytyksestä!" jnp.
Tässä kuva, 6 päivää synnytyksen jälkeen:
.. ja tässä 8 päivää synnytyksestä:
Söin normaalisti lapsen syntymän jälkeen ja sain huomata, että se ei lihottanut minua ollenkaan.
Ensimmäisen kerran elämässäni 10.een vuoteen uskalsin syödä ja sain nähdä millainen kroppani on, vaikka syön.
Tämä oli tietenkin jännittävää ja suuri muutos kaikin puolin..
mutta pikkuhiljaa minulle alkoi tulla erilaisia pelkoja, joita en ollut jaksanut/pystynyt käsittelemään vuosien varrella, koska en ollut syönyt ja en ollut jaksanut keskittyä muutakuin olennaiseen, eli työhön ja elämiseen ylipäätään.
Alle vuosi tästä, niin olin jo totaalisessa masennustilassa, mutta en tajunnut sitä, vaikka unettomuutta ja alakuloisuutta kesti yli 6kk. Eli en nukkunut oikeastaan ollenkaan..alakuloisuus kesti 2 vuotta yhteensä ja huonot unet, tuon pahimman vaiheen jälkeen, kans vielä 2 vuotta, mutta kriittisin unihäiriö kesti tuon 6 kk.
Hyvällä ulkonäöllä ja laihuudella, ei psyykkisesti pitkälle pötkitty..
More coming..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti