Ei ihme että oli totuttelemista kroppani kanssa, silloin kun tulin raskaaksi!. Sitten kun kroppani tottui siihen että syön, se alkoi pikkuhiljaa tasaantua.
Olin siis ollut karkkidieetillä noin 4 vuotta. Eli korkeintaan kerran viikossa söin ruokaa, muuten pelkästään karkkia.. hui, kuulostaa pahalta, mutta jostain syystä en uskaltanut syödä!
Hukkasin itseni aina kun söin! En ajatellut sen enempää että halusin olla laiha, mutta se oli pakokeino minulle silloin, asioista joihin en voinut vaikuttaa!
Kun tulin raskaaksi, oli hyvä syy alata harjoittelemaan syömistä. Hukkasin muutenkin itseni, hyvällä tavalla raskaana, kun oli niin paljon raskaushormooneja ja jnp. ei ahdistanut enää niin paljon vaikka söin, koska odotin niin paljon pienokaistamme.
Koko raskauden ajan, tämä syöminen oli hankalaa.. aina eväät töihin jnp. oi kun oli ihanaa päästä äitiysvapaalle, kun ei enää tarvinnut tehdä eväitä joka aamu.
Siis tämä syöminen oli minulle taakka, alusta loppuun, mutta mitä sitä ei vauvansa eteen tekisi!?
Lihoaminen ja uuteen kroppaan tottuminen meni kuitenkin ihan hyvin, koska yritin olla miettimättä sitä liikaa.
Loppujen lopuksi, kyllä rakastin kroppaani loppuraskaudesta. Tässä tulee kuva :) varoitan että olen niissä todella vähäpukeinen!!! Yritin hunolla tuloksella peitellä vähän..mutta saa kelvata
Tämä kuva otettiin 10 päivää ennen synnytystä.
Seuraava teksti käsittelee tunteita raskauden jälkeen ja sitä tekeekö hyvin säilynyt kroppa raskauden aikana ja jälkeen onnelliseski!
Kyseinen aihe on minulle tärkeä, koska masennus alkoi raskauden jälkeen, vaikka kaikki menikin hyvin ja olisi luullut, että syitä masistella ei ole.
Siitä alkoi taipaleeni parempaan mielentilaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti