Time to let the bad memories go

Pohdin yöllä onnea ja sitä mikä on normaalia..
Minkälainen ihminen on terve mieleltään ja onko kukaan täysin terve ja kokoajan onnellinen, ja jos ei niin onko silloin sairas hetkellisesti, mikä siis on normaalia? Kuka luokitellaan sairaaksi ja kuka terveeksi, missä menee raja?
Luulen että olen aika normaali, vaikka olenkin masentunut.
Joskus tuntuu että minulla on krooninen alakuloisuus, mitä kuitenkin pystyn hallitsemaan, ainakin nyt. Miten sitten kun lopetan mielialalääkkeet?

Viime yönä tuli yhtäkkiä mieleen, että olen saanut paniikkihäiriön töissä, noin 5 vuotta sitten.
Olin kassalla töissä ja aloin täristä ja huimasi, enkä nähnyt kunnolla.
Menin työterveyteen, eikä löytynyt mitään syytä.
Nyt vasta tajusin sen että minua ahdisti niin paljon kaikki siinä työpaikassa, että eihän se ollut mikään ihme, että reagoin noin.
Oli jännä tajuta tuo näin monen vuoden jälkeen!
Päätin, että aion nyt keskittyä hyviin asioihin ja odottaa kevättä avoimin mielin!
Yritän nyt päästää irti vanhoista huonoista muistoista, koska nyt ne on kyllä käsitelty loppuun ja vatvominen ei enää auta oloan!